DAVA FOODS SITOUTUU ITÄMEREN SUOJELUUN - Uudistava viljely vähentää kasvihuonepäästöjä sekä vesistöjen ravinnekuormitusta

Kultamuna-kananmunia sekä muita kananmunatuotteita tarjoava DAVA Foods Finland Oy on tehnyt Itämeri-sitoumuksen ja liittyy samalla Carbon Action - yritysverkostoon. Suomalainen kananmuna on jo nyt Luonnonvarakeskuksen (LUKE) 2021 toteuttaman ympäristöjalanjälkitutkimuksen* mukaan kestävästi tuotettu eläinproteiinin sekä muiden ravintoaineiden lähde. DAVA Foods tukee nyt sopimustuottajiensa toimia tuotantoketjun ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi ja tuottajien kannattavuuden parantamiseksi.
 
DAVA Foods Finland Oy on tehnyt Baltic Sea Action Group:in (BSAG) kanssa Itämeri-sitoumuksen vuosille 2021–2025. Tämän myötä yritys sitoutuu edistämään sopimustuottajiensa regeneratiivisen eli uudistavan viljelyn menetelmien käyttöönottoa rehuviljan viljelyssä. Tällä pyritään ilmakehän hiilen maaperään varastoimiseen, maaperän kasvukunnon parantamiseen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen sekä samalla sopimustuotantotilojen kannattavuuden ja elinvoimaisuuden kehittämiseen. Myös ravinteiden kestävä hallinta ja ravinteiden kierrätyksen kehittäminen ovat osa sitoumusta. Tärkeimpänä tavoitteena on kasvihuonepäästöjen ja vesistöjen ravinnekuorman vähentäminen. Sitoumuksen myötä DAVA Foods Finland liittyy BSAG:n vetämään Carbon Action -yritysverkostoon, joka mahdollistaa ruokaketjun toimijoiden yhteistyön ja oman toiminnan kehittämisen uudistavan maatalouden edistämiseksi. 
 
DAVA Foodsin kananmunat tulevat suomalaisilta perhetiloilta. ”Olemme keskittäneet hankintamme perhetilatuotantoon, sillä näemme sen olevan vastuullinen tapa tuottaa munia Suomessa. Perhetuottajat pyörittävät tilojen toimintaa itse, vaalivat kanojen hyvinvointia ja pitävät maaseudun elinvoimaisena. He ovat sitoutuneita toimintansa jatkuvaan parantamiseen ja hankeyhteistyön kautta pystymme tukemaan heitä entistä paremmin,” kertoo DAVA Foodsin toimitusjohtaja Juha-Petri Jokinen. 
 
LUKE:n tutkimuksen* mukaan 57 % ilmastovaikutuksesta syntyy rehusta, 17 % tilojen energiasta ja muista toiminnoista, 7 % lannan käsittelystä ja 10 % nuorikkokasvatuksesta. ”Perhetilojen toiminta perustuu perinteiseen kiertotalouteen: Tyypillisesti perhetilat tuottavat itse kanojen rehuun käytettävän viljan ja käyttävät lannan peltojen lannoitukseen. LUKE:n tutkimuksen pohjalta tiedämme, että orgaanisten lannoitteiden ympäristöjalanjälki on pienempi kuin mineraalilannoitteiden kunhan vesistöjen ravinnepäästöt ehkäistään. Samalla orgaaniset lannoitteet ovat myös hiiltä sitovan viljelyn perusta. Perhetiloilla on siis merkittävä mahdollisuus vaikuttaa tuotannon ilmastovaikutuksiin.” jatkaa Jokinen. 
 
Kananmuna on jo nyt hyvä valinta ympäristön kannalta, sillä sen ympäristöjalanjälki on pieni*. ”Suomalainen kuluttuja voi luottaa, että Kultamuna-tuotteiden elinkaarenaikaisten kasvihuone¬kaasu¬päästöjen ja ympäristön ravinnekuormituksen pienentämiseksi edelleen tehdään jatkuvasti töitä. Kultamuna-tuotteet ovat myös  aina häkittömiä ”, painottaa Jokinen. ”Carbon Action on loistava hanke, koska se antaa yrityksille ja tiloille oikeita työkaluja vastuullisuuden kehittämiseen. Ilman tällaista yhteistyötä kehittäminen ei onnistuisi näin laajasta näkökulmasta”.
 
Lisätietoja:
Juha-Petri Jokinen
Toimitusjohtaja
Puhelin 040 504 0746
 
*lisätietoja LUKE:n tutkimuksesta: Ympäristövaikutukset - Totta munasta